Riittääkö opintotuki?

Itsenäisesti asuvan 18-vuotta täyttäneen korkeakouluopiskelijan opintotuki koostuu opintorahasta (298e), asumislisästä (max. 201,60e) sekä opintolainasta. Opintorahasta ja asumislisästä yhteensä kertyy maksimissaan 499,60€/kk, josta vähennetään vielä verot. Lisäksi korkeakouluopiskelijan on mahdollista nostaa opintolainaa Suomessa ollessaan 300€/kk. Kaikesta tästä kertyy yhteensä siis hivenen alle 800€. Vertailun vuoksi nostettakoon esiin että työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 698€/kk, joka on 198,40€ enemmän kuin korkeakouluopiskelijan maksimaalinen opintotuki. Tästä huolimatta en itse kannattaisi työttömäksi jättäytymistä, vaan olen tyytyväinen omaan opiskelijastatukseeni, vaikka hivenen epäreilulta tuntuu että siitä että ei tee "mitään" maksetaan enemmän kuin koulutuksen hankkimisesta, joka puolestaan oon panostus sekä omaan että Suomen tulevaisuuteen. Toisaalta todettakoon myös, että jos ulkomailla menee mainitsemaan suomalaisen opiskelijan tilille kuukausittain kilahtavasta rahamäärästä, pyöristyvät silmät lähes kaikkialle, sillä opintotuki ei todellakaan ole maailmanlaajuinen etu.

Pärjääkö tuolla vajaalla 500€ sitten jos ei lainaa halua nostaa? Äkkiseltään kenties 500€ voi tuntua suureltakin summalta, mutta jos ensin vähentää siitä vuokran ja muut menot (esim. vesi, sähkö, netti, ruoka), ei jäljelle aivan hirveästi jää. Riippuu toki paljon siitä missä asuu, onko asunto opiskelija-asunto vai yksityiseltä (yksityiset usein kalliimpia), missä syö (koululla/tekee ruuan itse/ulkona) ja kuinka paljon rahaa uppoaa vaatteisiin, muuhun shoppailuun, matkoihin jne. Esimerkiksi Jyväskylässä opiskelijasolujen vuokrat vaihtelevat 200-300 euron välillä. Hyvää opiskelija-asunnoissa on se, että vuokraan sisältyy vesi, sähkö sekä netti. Ruoka puolestaan koululla maksaa opiskelijalle 2,60€ ja pitää sisällään lämpimän ruuan, salaatin, juoman ja leivän. Jos koululla siis syö 5 päivänä viikossa, 4 viikkoa kertyy siitä jo 52€, eikä tässä ole vielä mitään muita ruokia kuin yksi lämmin ruoka arkipäiville. Nopealla laskutoimituksella siis tässä vaiheessa rahaa on kulunut 252€ halvimmalla mahdollisella opiskelija-asunnon vuokralla. Ruoka on nykyisin erittäin kallista ja koulun ruokalat ovatkin vilkkaita paikkoja, sillä itse ainakin olen sitä mieltä että opiskelijahintainen ruoka on huippu juttu ja sitä kannattaa hyödyntää.

Koska itse haluan tehdä muutakin kuin istua kotona ja tuijotella ahdistuneena pankkitiliä, olen ollut töissä kaikki yliopisto-opiskelun aikaiset kesäni ja osittain myös samaan aikaan opintojen kanssa. Sama pätee moneen opiskelijaan, sillä kun kesän paiskii hommia, riittävät rahat opiskelun lomassa huomattavasti paremmin. Kun kesän on ollut töissä on itselläni ollut varaa ainakin kerran vuodessa pyörähtää jossain ulkomaillakin. Vaikka siis opiskelujen aikana rahaa joutuukin moni miettimään, ei sitä mielestäni kannata pelätä että opiskelu olisi pelkkää pennien laskemista, etenkään jos töitä tekee jossain vaiheessa vuotta opiskelun rahoittamiseksi. Töiden tekemisessä on myös se hyvä puoli, että CV:n kertyy merkintöjä, jotka loppujen lopuksi ovat erittäin tärkeitä tulevaisuuden työnsaantia ajatellen, sillä harva työnantaja katsoo hyvällä työnhakijaa, jolla ei ole mitään työkokemusta, vaikka tutkinto olisikin suoritettuna täydellisillä arvosanoilla.

Mikä on siis lopputulos? :D Oma opiskeluaikani ainakin on ollut sangen mielekästä, välillä on joutunut elämään vähän tiukemmalla budjetilla, mutta ajoittainen työnteko on mahdollistanut sen että kaikkea kivaakin on ollut varaa tehdä. Jonkun verran opintolainaakin on tullut nostettua, josta suurin osa opiskelijavaihdon aikana. Vähemmälläkin olisi kai pärjännyt, mutta oma politiikkani vaihdon suhteen oli, että vaihdossa en pihistele, vaan halusin panostaa matkusteluun. Eli mielestäni opiskeluaika ei ole ankeaa penninkiristelyä, vaikka välillä joutuukin rahan menoa miettimään :) Toki opintotuen riittävyys on paljon kiinni jokaisesta itsestään, sillä kyllähän rahaa aina kulumaan saa.

Välietappi nimeltä kandidaatin tutkinto

En pidä lomakkeista. Ne ovat monimutkaisia, epäselkeitä ja yleensä aina jotain menee pieleen kun on luullut ymmärtäneensä, mutta ei kuitenkaan ole. Tätä lomaketta oli kuitenkin ihan mukava täyttää ja toivottavasti kaikki kohdat tällä kertaa tuli täytettyä oikein :D Hirveän suurelta etapilta kanditutkinnon anominen ei enää tässä vaiheessa tunnu kun koko ajan on tähdännyt valmistumiseen, eli siis myös maisterin tutkinnon suorittamiseen. Mukava kuitenkin että jotain on 4 vuoden aikana saanut jo aikaiseksi :D Kanditutkinnon anominen ei ollut työläs projekti, piti pyytää laitoksen henkilöä kokoamaan muutamia opintokokonaisuuksia, tulostaa ja täyttää tutkinnon anomis lomake ja laittaa lomake postiin.

Kanditutkinto koostuu siis tietyistä pakollisista ja valinnaisista opinnoista ja tämän lisäksi kandidaatintutkielmasta, eli kandista. Oman kandini kirjoitin jo vuosi sitten, mutta vasta tänä keväänä opintorekisteriin tipahtelivat viimeiset kandidaatin tutkintoon tarvittavat opintopisteet. Yliopisto-opinnoista puhuttaessa tutkinnon suurimpia mörköjä usein ovat juurikin kandi sekä gradu. Graduprojektista voi käydä lukemassa esimerkiksi Aapon tai Helin blogeista. Kandista voin sanoa sen verran että ei se loppujenlopuksi ole mikään mahdottomuus, pikemminkin kandi on harjoitustyö gradua varten ettei gradun kirjoittamisen todellisuus iske aikoinaan liiän ankarasti tajuntaan. Molemmat työt siis saa kyllä kirjoitettua jos haluaa, mikä onkin juurikin se vaikein osuus :D

Neljä vuotta siihen meni, nyt enää odotellaan sormet ristissä että menikö kaikki lomakkeessa oikein vai ei !

Sivuaineet

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

	Kansantaloustiede	Yrityksen taloustieteet
Yleisopinnot	42 op	44 op
Pääaineen perus- ja aineopinnot	70 op	80 op
Kieli- ja viestintäopinnot	15 op	20 op
Sivuaine- ja muut opinnot	53 op	36 op

Kauppatieteiden maisterin tutkinto 120 op

	Kansantaloustiede	Yrityksen taloustieteet
Pääaineen  syventävät opinnot	85 op	80 op
Kieli- ja viestintäopinnot	10 op	20 op *
Sivuaine- ja muut opinnot	25 op	20 o

On pääaine mikä tahansa kuuluu yliopisto-opintoihin paljon muitakin kuin pääaineen opintoja. Yllä olevista taulukoista näkyy eri opintojen määrä tutkinnoissa. Kuten näkyy pääaineen lisäksi pakollisiin opintoihin kuuluu sivuaineopintojen lisäksi vielä kieliopintoja (nimensä mukaisesti eri kielten kursseja, esim. ruotsi englanti jne.) sekä yleisopintoja (esim. matikkaa, tietotekniikkaa jne.). Aiheena kuitenkin tällä kertaa sivuaineet, joten asiaan.

Meillä täytyy tutkintoon siis lukea sivuaineopintoja sekä kandiin että maisteriin. Mielestäni sivuaineopinnot ovat loistava opintojen piristys ja tarjoavat mahdollisuuden opiskella jotain muutakin kuin pelkkää omaa pääainetta. Usein sivuaineina saatetaan lukea oman laitoksen muita tarjolla olevia opintoja, itselläni esimerkiksi on pääaineena markkinointi, mutta olen kandidaatintutkintoon lukenut itselleni sivuainekokonaisuuden laskentatoimesta. Mielestäni kannattaa kuitenkin pitää mieli avoinna ja tutkia myös muiden laitosten sivuainetarjontaa, sillä sivuaineet tarjoavat mahdollisuuden muokata omaa tutkintoa itsensä ja omien urasuunnitelmiensa näköiseksi. Sivuaineopintojen kautta voi myös saada uusia näkökulmia oman pääaineen asioihin sekä tutustua uusiin ihmisiin eri laitoksilta. 

Loistavaa Jyväskylän yliopistossa on se, että koska kyseessä on monitieteellinen yliopisto, on mahdollisten sivuaineiden kirjo äärimmäisen laaja. Osa sivuaineista on ns. vapaita sivuaineita joihin ei tarvitse erikseen hakea sivuaineoikeutta ja toisiin taas sivuaineoikeus on anottava, jotta saa oikeuden kyseisiin opintoihin. Itselläni esimerkiksi toisena sivuaineena on yhteisöviestintä joka kuuluu anottaviin sivuaineisiin. Sivuainehaut järjestetään vuosittain ja valintakriteerit vaihtelevat sivuainekohtaisesti. Yhteisöviestintää hakiessani minun piti esimerkiksi kirjoittaa motivaatiokirje, jossa selitin miksi yhteisöviestinnän opinnot kiinnostavat minua ja miksi juuri nämä opinnot sopisivat tutkintooni ja tulevaisuuden suunnitelmiini. Lisäksi minun piti toimittaa opintorekisteriote aiemmista opinnoistani sekä suunnitelma siitä millä aikataululla suorittaisin yhteisöviestinnän opinnot jos saisin niihin oikeuden. Ei siis mikään aivan mahdoton prosessi.

Sivuaineopinnot ovat mukava piristys opintoihin, mutta niistä ei kannata vielä siinä vaiheessa huolehtia kun pääaineen pohdintakin on kesken. Sivuaineisiin ja niiden valintaan kerkeää loistavasti perehtyä sitten kun on ensin päässyt kouluun sisään. Sivuaineita miettiessä kannattaa pohtia myös sitä, hyötyykö enemmän siitä jos lukee sivuaineet lyhyinä 25op kokonaisuuksina, vai hyötyykö enemmän laajemmasta sivuainekokonaisuudesta, joka perusopintojen lisäksi kattaa aineopintoja. Tämä siksi että perusopinnot eivät aina kaikissa aineissa välttämättä vielä hirveästi hyödytä, vaan enemmän saisi irti jos perusopintojen lisäksi lukisi aineopintojakin.

Se mitä kukakin päätyy sivuaineinaan lukemaan on siis aivan tästä henkilöstä itsestään kiinni. Vaikka siis monelta opiskelijalta löytyykin sama pääaine, löytyy juurikin sivuaine- ja kieliopintojen takia lukuisia erilaisia opintokombinaatioita. Tämä juuri on mielestäni yksi hienoimpia yliopiston piirteitä, jokaisella on oikeus muokata tutkintoaan sen mukaan mikä itseä kiinnostaa ja on järkevää omien tulevaisuuden suunnitelmien kannalta.

Kampukset, osa 2: Seminaarinmäki alias Humanistikukkula

Kuvassa Seminaarinmäen kampuksen kaupunkin päädyssä sijaitse Yliopiston kirjasto

Seminaarinmäen kampus on vanhin Jyväskylän yliopiston kampuksista ja sen huomaa alueen rakennuksia katsellessa.  Rakennustyyli on painottunut punatiilisiin rakennuksiin, joiden joukosta löytyy muutaman puista kellertavasävyistärakennusta. Seminaarinmäen kampus sijaitsee aivan keskustassa Kauppakadun lopussa. Tällä kampuksella opiskellaan etenkin kieliä ja muita humanistisia aineita. Myös luokanopettajat ja erityisopettajat opiskelevat pääasiallisesti täällä sekä Liikunnan rakennus sijaitsee kampuksen toisella laidalla.

Juurikin tästä syystä, että Seminaarinmäelle sijoittuvat suurin osa humanistisista opinoista, on tämä yliopistomme kampus saanut nimen "Humanistikukkula". Itsellänikin on Seminaarinmäellä ollut lähinnä vain kieliopintoja sekä viestintää, sillä kauppatieteiden omat opinnot sijoittuvat aika lailla Mattilanniemeen. Se millä kampuksella eniten tulee pyörittyä, riippuu siis paljolti omasta pääaineesta ja muista opinnoista. Seminaarinmäellä sijaitsee kuitenkin muutama yleisessä suosiossa oleva paikka. Kuvassa näkyvässä yliopiston pääkirjastossa on suosittu opiskelupaikka pääaineesta riippumatta ja lisäksi kenties eniten yliopiston ruokaloista kiitosta niittänyt Ilokivi sijaitsee myös tällä kampuksella. Liikunnan rakennuksessa taas järjestetään suurin osa yliopistoliikunnan tunneista, joten siellä pyörii paljon muitakin kuin vain liikunnan opiskelijoita. Lempipaikkojani Seminaarinmäellä ovatkin Yliopiston kirjaston kahvio Libri sekä Liikunnan rakennus siellä järjestettyjen ryhmäliikuntatuntien tähden. Tulen usein kirjastolle tekemään kouluhommia tai lukemaan tenttiin. Riippuen hieman siitä millaisia kouluhommia pitää tehdä jään joko kirjaston kahvioon tai kipuan ylempiin kerroksiin. Kirjastossa on hyvä lukea tenttiin senkin takia, että sieltä löytyy suurin osa tenttikirjoista ja lukemisen välissä on helppo käväistä syömässä tai välillä tulla kahvioon pitämään taukoa. Kahviossa taas on hyvä tehdä ryhmätöitä, pitää taukoa tai tehdä asioita, joihin ei tarvitse hiljaisuutta, sillä keskittymisrauhaa kahvion kirjastossa harvemmin saa :D Itse koen kuitenkin kahvion puheensorinan piristävänä ahdistavan hiljaisuuden sijaan ja jäänkin usein juuri kahvioon tekemään kouluhommia.

Alkuun Seminaarinmäellä suunnistaminen voi tuntua hankalalta, sillä rakennukset on nimetty kirjaimittain. Liikunna rakennus esimerkiksi on L-rakennus päärakennus puolestaan C-rakennus. Kampukselta samoin kuin netistä löytyy kuitenki hyvä kartta alueesta, joten kyllä lopulta aina löytää oikeaan rakennukseen.

Alta löytyy kuvia keväisestä kampuksesta, enjoy ! :)

Ilokivi samoin kuin JYY:n toimisto sijaitsevat tässä rakennuksessa. Liikunnan rakennus ei aivan mahdu kuvaan, mutta löytyy kun kävelee Ilokiveltä alaspäin kohti kuvan oikeassa reunassa näkyvää vaaleaa kerrostaloa.

Yliopiston kirjaston kahvio on suosittu opiskelu ja hengailupaikka. Kahviossa törmää usein myös tuttuihin, mutta pieni häiriö ja tauko työskentelyyn ei aina ole pahitteeksi :D

Kuvassa näkyy yliopiston pääräkennus, eli C-rakennus. Ne onnekkat joilla on tenttejä paljon päärakennuksessa, pääsevät vieläkin raapustelemaan tenttinsä irrallisten puualustojen päällä. Itse tätä kerran testanneena voin kertoa että ergonomia ei ole huipussaan puualustan kanssa tenttiä rustaillessa.

Pääsykokeet ja miten niistä selvitään

Näillä aseilla pääsee alkuun pääsykoeurakassa !

Pääsykokeilla pelotellaan usein, mutta sen ei saa antaa lannistaa tai masentaa. Fakta nimittäin on että sisään pääsee usein se, joka on tarpeeksi päättäväinen ja määrätietoinen ja jaksaa istua nenä kiinni kirjassa niin kauan että osaa asiat. Tähän pystyy kuka vain jos tarpeeksi haluaa.

Tämän kevään pääsykokeissa sisään otetaan meille kauppakorkeakouluun kansantaloustieteen puolelle 40 ja yrityksen taloustieteiden puolelle 90. Kansantaloustieteen puolelle luettavana on yksi pääsykoekirja ja Yrityksen taloustieteiden puolelle puolestaan 3 kirjaa (lisää täältä). Tärkeää mielestäni ainakin Yrityksen taloustieteiden puolella on ymmärtää ja sisäistää asiat, vaikka toki teorioiden osat pitää olla myös hallussa. Varsinainen 29.5. järjestettävä pääsykoe koostuu erilaisista esseistä, sanaston selitys tehtävistä, pienistä laskutoimituksista jne.

Kansantaloustieteen puolen pääsykoekirjoista itselläni ei ole kokemusta, mutta Yrityksen taloustieteen pääsykoekirjoista kaksi on samat jotka itsekin olen lukenut pääsykokeisiin. "Avain laskentotoimeen ja rahoitukseen"on kirjoista pienin ja ohuin, mutta kenties monelle lukiolaiselle vierain, koska laskentatoimen ajatusmaailma on hivenen erilainen kuin mihin lukiossa on tottunut. Kirja saattaa siis aluksi tuntua heprealta, mutta kun sitä sinnikkäästi lukee alkavat asiat pikkuhiljaa avautua. Onni onnettomuudessa myös tosiaan on, että kirja ei ole turhan paksu. Lämsän "Organisaatiokäyttäytymisen perusteet" puolestaan on mielestäni erittäin helppolukuinen ja käsittelee pääasiassa aivan samoja asioita ja teorioita kuin lukion psykologian kurssit. Jos siis psykan olet kirjoittanut tai psykan kursseja aiemmin lukenut, ovat suuri osa kirjan asioista jo ennalta tuttuja.

Kun itse aloitin pääsykoeurakkani luin ensin kaikki kirjat kertaalleen läpi ja alleviivasin mielestäni oleelliset kohdat. Tämän jälkeen luin kirjat uudestaan läpi ja tein samalla itselleni muistiinpanot kirjojen asioista. Lukemiseni perustui paljolti siis omiin muistiinpanoihini, mutta tarkistelin aina asioita kirjoista tarpeen tullen. Lisäksi loppuajasta tein jokaisesta kirjasta omat eriväriset A3 kokoiset plakaatit, joihin kirjoitin muistiinpanojen pohjalta tärkeimmät kokonaisuudet ylös. Nämä kartongit ripustin sitten huoneeni seinälle ja viimeiset viikot tuijottelin kartonkeja muun puuhailun ja varsinaisen pääsykokeisiin lukemisen lomassa. Eräät tutut puolestaan tekivät muistipelin eri teorioihin liittyvistä asioista ja kyselivät toisiltaan teorioiden sisältöjä. Kannattaa siis miettiä mikä itselle toimii parhaiten, onko visuaalinen ihminen joka muistaa näkömuistin perusteella vai auttaako eniten asioiden kirjoittaminen ylös, ja sen pohjalta muokata omaa lukemistaan.

Eniten pääsykokeisiin lukemisessa siis kysytään päättäväisyyttä ja motivaatiota sillä ylitsepääsemättömän vaikeita eivät pääsykoekirjojen asiat ole. Pääsykoekirjat antavat myös jonkin asteisen kuvan itse opintojen sisällöstä, joten jos mitkään asioista eivät herätä kiinnostusta, kannattaa ehkä miettiä onko ala sittenkään oikea. Apua on myös tarjolla jos tuntuu että apu pääsykoeurakkaan olisi tarpeellista, sillä kauppatieteiden ainejärjestö Pörssi ry järjestää vuosittain maksullisen valmennuskurssin, jolla käydään porukalla pääsykoekirjoja läpi. Itse selvisin hyvin ilmankin valmennuskurssia, mutta joku toinen voi kokea valmennuskurssista olevan paljonkin hyötyä :)

Tsemppiä kaikille kaikenlaisiin pääsykoeurakoihin ! Koittakaa jaksaa vielä viimeiset viikot vaikka aurinko alkaakin ikävästi jo houkutella jonnekkin aivan muualle kuin pääsykoekirjojen äären. Motivaattorina voi miettiä sitä että kyllä yksi kevät kannattaa istua nenä kiinni kirjoissa jos sillä lohkeaa opiskelupaikka noin 6 vuodeksi. Kouluun sisäänpääseminen nimittäin onkin yksi työläimmistä urakoista, itse opiskelu sen sijaan on paljon miellyttävämpää :)

Pääsykokeista ovat kirjoittaneet muutkin Opiskelijalähettiläät. Jarkkon blogista löytyy tietoa yhteiskuntatieteellisen pääsykokeista ja Marian blogista puolestaan viime hetken vinkkejä pääsykokeisiin menijöille.

Haalarietiketti

Vapun aika on tehnyt haalareista jälleen erittäin ajankohtaisen aiheen katukuvassa. Jyväskylässä virkeänä opiskelijakaupunkina näkee eri värisiä haalareita ympäri vuoden, mutta suurin haalarijuhla on ehdottomasti vappu. Haalarit kuuluvat sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijakulttuuriin, tosin toisilla ainejärjestöillä haalarit ovat ehkä hivenen ahkerammin käytössä kuin toisilla. Haalareiden päälle pukemisessa on omaa taianomaista fiilistä ja omiin parhaisiin opiskelijamuistoihini liittyvätkin haalarit hyvin tiiviisti.

Haalareissa oleellista on niiden väri, joka kertoo mitä haalareidense kantaja opiskelee. On joitakin ainejärjestöjä, joilla on saman väriset haalarit kuin jollain toisella ainejärjestöllä, mutta vähintäänkin haalareiden selästä löytyvästä ainejärjestön logossa lukee mitä kyseinen henkilö opiskelee. Jyväskylässä esimerkiksi sekä kauppatieteilijöillä että kemisteillä on molemmilla valkoiset haalarit. Haalareiden lisäksi tärkeitä ovat haalarimerkit. Haalarimerkit kertovat kantajansa opiskelijahistoriasta, missä kaikkialla on tullut rymyttyä ja keiden kanssa. Ei myöskään ole aivan se ja sama miten haalareita käyttää, vaan haalareihin liittyy oma ohessa oleva haalarietiketti, jota tulee noudattaa.

Hauskaa vappua kaikille ! :)

1 §

Haalaria käytetään omien haalaribileiden lisäksi kaikissa

valtakunnallisissa opiskelijatapahtumissa. Fuksiaisissa vanhemmat opiskelijat käyttävät haalareita ja Vappuna kaikki. Haalari on käytännöllinen edustusasu!

2 §

Haalarin pestään vain niin, että itse olet niiden sisällä, esimerkiksi suihkulähteessä.

Kaatuneisiin juoma/ruokatahroihin voi pyytää esimerkiksi asianomaisen

nimmarin.

3 §

Haalarimerkkejä sijoitettaessa huomioidaan seuraavat seikat: merkit

OMMELLAAN, ei liimata. Vuosittaisille tapahtumamerkeille on hyvä varata

omat paikkansa, jotta ne saadaan kronologisesti paikoilleen. Esim.

Kauppakadun Appro –merkit voi ommella kaikki allekkain.

4 §

Haalarimerkkien käytön nyrkkisääntö: enempi on parempi. Kaikki mikä kertoo

jotain kantajastaan ja hänen opiskeluaikaisesta historiastaan on sallittua

ommella haalareihin. Vaihtomerkkejä on syytä olla mukana lähdettäessä

valtakunnallisiin tapahtumiin tai poikkitieteellisiin bileisiin, merkkejä

vaihtamalla komistat haalariasi ja teet monta uutta tuttavuutta.

5 §

Lahkeiden vaihtaminen on merkkinä siitä, että on vaihdettu nesteitä toisen

ainejärjestön opiskelijan kanssa (pussailua tms ei lasketa). Tällöin

vaihdetaan päittäin suikaleet haalarin lahkeista. Hihoja voi vaihtaa ystävän kanssa, taskuja yms pientä miten haluaa.

6 §

Haalariin kuuluu laittaa kiinni kaikkea tarpeellista tai mitä ikinä

tuleekin mieleen. Esimerkiksi pullonavaajan on havaittu olevan

tarpeellinen.

7 §

Kun haalaria pidetään vyötäröllä niin selkäosa tulee asetella niin, että

ainejärjestön logo näkyy.

Haalareita, simaa ja vappupalloja !

Huomenna koittaa opiskelijoiden vuoden tärkein juhla, eli VAPPU. Useissa kaupungeissa opiskelijoiden vapun juhlinta ei rajoita vain yhteen päivään, vaan esimerkiksi täällä Jyväskylässä opiskelija vapun juhlinta on aloitettu jo viime viikolla. Vappua edeltävä viikko pitää perinteisesti sisällään jos jonkinmoisia tapahtumia sitseistä kyykkään ja muihin kilpailuihin. Saunominen on myös oleellinen osa, ja saunailtoja onkin viikon mittaan ollut runsaasti tarjolla. Itse Vappuaatto (30.4.) huipentuu monessa ainejärjestössä vappusitseihin, jotka ovat vuoden sitseistä niin kutsutusti "the place to be", jos yhdet sitsit vuoden aikana haluaa käydä testaamassa.

Kauppatieteiden ainejärjestö Pörssi ry:llä on jo useampi vuotinen perinne juhlistaa Vapun aattoa Vappuspeksillä joka on kirjaimellisesti matka tuntemattomaan kera opiskelukavereiden.  Tämä tarkoittaa sitä, että Vappuspeksin päämäärä on joka vuosi salaisuus, ja päämäärä selviää speksiläisille vasta matkan varrella. Pieni reissu tuntemattomaan silloin tällöin piristää kummasti, joten erittäin suositeltava vapun vietto vaihtoehto tämäkin. Kaupungissa vappua juhlitaan säästä riippuen keskustan puistoissa. Keskustan puistoista Kirkkopuistolla on olennainen osa vapun vietossa, sillä siellä sijaitsevan Minna Canth-patsaan lakitus on yksi tunnetuimmista vapun perinteistä.

Vappupäivän juhlapaikkoina toimivat myös sään suosiessa keskustan puistot sekä Harju, jolle pystytään  sekä ainejärjestöjen, että muiden järjestöjen telttoja. Hyvällä säällä fiilis on puistoissa ja Harjulla kohdillaan tarjoten sitä mikä opiskelussa on parasta: opiskelijatunnelmaa, mukavia tyyppejä ja ja mieltä piristävää sekoilua :D

Opintovalintojen viidakko

Kuten matkailussa, opiskelussakin on monia vaihtoehtoja.

Luin aamupalaa syödessäni Helin oivaa kirjoitusta liittyen abiturienteille ajankohtaisiin opiskelupaikkavalintoihin. Olen aivan samaa mieltä Helin kanssa siitä, että vaikka opiskeluvaihtoehtojen pohtimiseen kannattaa käyttää aikaa, ei ole mitään syytä paniikkiin aiheen tiimoilta. Esimerkiksi yliopistotutkinto tarjoaa hyvin laajat mahdollisuudet ja kuten Heli toteaa, millä tahansa maisteritutkinnolla pärjää lukuisissa ammateissa. Mielessä kannattaa pitää kuitenkin myös se, että vaikka opiskelu on mielestäni tärkeä osa työelämään tarvittavien taitojen oppimista, ei se pelkästään anna kaikkia tarvittavia taitoja, vaan työnantajat arvostavat suuresti myös työkokemusta. Koska pidän suuresti metaforista, havainnollistaa yllä oleva kuva hyvin opintojen valinnan vaikeutta. Tarjolla olisi lukuisia eri mielenkiintoisen kuuloisia polkuja, mutta todellisuudessa mistään niistä ei oikein tiedä mihin ne lopulta johtavat ja miltä matka näyttää. Lohdutuksena todettakoon, että aina voi kävellä samaa reittiä takaisin ja valita uuden vaihtoehdon tai lähteä vapaaseen viidakkoseikkailuun, joka voi toisaalta johtaa eksymiseen. Onneksi teknologian aikakautena erilaiset palvelut auttavat ja 112:n näppäily pelastaa tällaisista tilanteista. Eri vaihtoehdoista voi kuitenkin haalia tietoja reitin jo kulkeneilta, ja näin arvioida olisiko kyseinen reitti oikea valinta myös itselle.

Jotta ei menisi aivan satuiliksi, takaisin asiaan :D Yksi opintovalintaa koskevista päätöksistä voi olla se, haluaako opiskelemaan ammattikorkeakouluun vai yliopistoon. Itse en ymmärrä "Yliopisto on paljon parempi paikka. - Eipäs ole kun ammattikorkeakoulu !"-tyyppistä keskustelua. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin nämä kaksi vaihtoehtoa ovat vain erilaisia vaihtoehtoja, ja ihmisten ollessa myös erilaisia, oleellisempaa on selvittää kumpi vaihtoehto on itselleen sopivampi. Mielestäni ei voida siis sanoa että toinen koulu olisi toista parempi vaan asia riippuu yksilöstä itsestään. Olen äärimmäisen tyytyväinen siihen että opiskelen yliopistolla, mutta toisaalta joku toinen taas on erittäin tyytyväinen ammattikorkekoulussa opiskeluun. Kummallakin vaihtoehdolla on omat vahvuutensa, yliopisto tarjoaa vahvemman teoriapohjan sekä usein alemman sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamismahdollisuuden saman tien kun sisään pääsee. Ammattikorkeakoulussa taas näkökulma on käytännönläheisempi, ja tutkintoon kuuluu usein pakollinen harjoittelu sekä ylempään korkeakoulututkintoon on haettava erikseen jos sellaisen haluaa suorittaa. Rippuu siis paljon siitä millaisiin tehtäviin tulevaisuudessa haluaa päätyä että kumpi näistä vaihtoehdoista on itselleen sopivampi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on myös hyvin erilaisia opintokokonaisuuksia, joten mielestäni koulun valintaan kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti omien mielenkiinnonkohteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien pohjalta.

Aikaisemmin on tullut kirjoitettu kauppatieteiden opiskelusta meillä yliopistolla, mutta muunkinlaisia vaihtoehtoja löytyy. Tiimiakatemia Jyväskylässä tarjoaa hieman erilaisen näkökulman opiskeluun ja esimerkiksi yrittäjyydestä haaveilevalle Tiimiakatemia voi olla oiva vaihtoehto. Lopuksi vielä todettakoon, yhteen päämäärään on monta erilaista tietä, eli no stress, asiat aina järjestyvät lopulta eikä opintovalinta yksissään määritä koko loppuelämän kulkua :)

Artikkelianalyysejä, rinneriehumista ja virtuaalivierailua

Lähiviikkoina aika on lähinnä mennyt erään markkinoinnin syventävän kurssin artikkelianalyysejä ja casejä vääntäessä. Kurssissa ei ole lopputenttiä, joten iso osa kurssin arvosanasta koostuu näistä kirjallisista töistä. Artikkelianalyysit ovat noin yhden A4:n pituisia analysoivia referaatteja kurssilla luettavista artikkeleista ja caseissa puolestaan esitetään jokin keksitty tai todellinen yrityselämän ongelma, johon opiskelijan odotetaan kehittävän ratkaisuehdotus. Pidän analyysien ja casejen tekemisestä, sillä mielestäni ne avartavat ajatusmaailmaa  ja niistä oppii paljon enemmän kuin aivottomasta diojen ulkoa opiskelusta. Miinuksena tällaisessa suoritustavassa on se, että luettavat artikkelit ovat usein n. 20 sivuisia (onneksia lähdeluettelo vie usein pari sivua) ja joskus vaikeaselkoisia, joten aikaa niihin saa uppoamaan.

Suomeen paluun jälkeen yliopiston kirjastolla on kulunut useampi hetki koulu juttujen parissa, joten ainejärjestömme Pörssi ry:n vuosittaisiin perinteisiin kuuluva Rinnerieha toi mukavaa vaihtelua opiskeluun. Tänäkin vuonna tapahtumaan osallistui noin 600 opiskelijaa ympäri Suomea. Rinneriehasta on tullut joristua täällä aikaisemminkin, mutta eihän hyvää tapahtumaa voi liikaa mainostaa, joten tässä muutamia kuvia viime keskiviikkoisesta Rinneriehasta.

Pörssin 1990-luvulta asti järjestetty Perinteinen Rinnerieha järjestettiin nyt jo toista vuotta Laajavuoressa. Sää hemmotteli tänä vuonna ja tunnelma oli keväisen aurinkoinen.

Tässä esillä Rinneriehassa tänä vuonna ollut surffaus-simulaattori jota halukkaat pääsivät kokeilemaan. 

Viikko viimeisteltiin vielä Kannuksen lukion virtuaalivierailulla. Kiinnostuneita Jyväskylän Yliopistossa opiskelusta löytyy ympäri Suomea, joten joskus lukiovierailujen suorittamista hankaloittavat etäisyydet, jotka Suomen pituisessa maassa voivat kasvaa varsinkin suuriksi. Onneksi apunamme on teknologia ja torstaina teimme historiaa Aapon ja Marian kanssa ensimmäisen virtuaalisen lukiovierailun muodossa. Vierailu sujui varsin mallikkaasti alun pienten teknisten ongelmien jälkeen. Suuri kiitos tästä yliopiston puolelta apuna olleelle Samille ! Toivottavasti Kannuksen lukiolaisille selveni hieman se millaista yliopistossa opiskelu on ja jos jokin asia jäi askarruttamaan niin laittakaa ihmeessä kysymyksiä tulemaan kenelle tahansa meistä ! Sama koskee kaikkia muitakin keitä askarruttaa jokin asia yliopisto-opiskelussa :)

Sittning, eli SITSIT

Kuten Wikipedia kertoo:

"Sitsit on pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita sekä joissain tapauksissa seurataan myös ohjelmaa. Sitsien pitoa eli sitsaamista harrastavat pääosin yliopisto-opiskelijat. Juhlilla on yleensä jokin aihe tai teema."

Sitsit siis ovat yksi tärkeä ja hauska osa opiskelijakulttuuria. Sitseillä on aina jokin teema, jonka mukaan kaikkien tulee pukeutua, tai muutan tulee rangaistuksia. Näillä kyseisillä sitseillä joista tuo viereinen kuva on teemana oli "Viidakko".

Sitsit kestävät yleensä noin 2-3 h, jonka aikana enimmäkseen lauletaan ja huolehditaan nesteytyksestä. Sitseja varten on omat sääntönsä, joita tulee noudattaa, jollei halua rangaistuksia, joita jakelevat sitsien puheenjohtajat, eli toastmasterit.



Säännöt sitseillä ovat seuraavat:

1) Ole ajallaan paikalla, myöhästymisestä rangaistaan samoin kuin muusta ei-toivotusta käytöksestä

2) Sitsien aikana ei taputeta normaalisti, vaan suosiota osoitetaan hakkaamalla käsiä pöytään

3) Pöydästä saa poistua vain taukojen ajaksi. Erikoistapauksissa toastmasterilta voi pyytää lupaa nousta pöydästä. Pöytään istutaan myös vain toastmasterin luvalla.

4) Annettua teemaa tulee noudattaa pukeutumisessa ja niitä keiden ei katsota panostaneen riittävästi teemaan voidaan rangaista punishmenteillä

5) Toastmasterin sana on laki sitseillä ja toastmasterien, eli toastien, soittaessa sitsikelloa kaikki hiljenevät kuuntelemaan ohjeita, joita tulee noudattaa tinkimättömästi.

6) Sitseillä on vain herrasmiehiä, jotka käyttäytyvät herrasmiesmäisesti etenkin pöytäaveciaan kohtaan, joka löytyy miehen oikealta puolelta.

7) Skoolatessa miehet skoolavat ensin oikealle, naiset vasemmalle ja lopuksi molemmat skoolaavat eteen.

8) Haastettaessa noustaan ja vastataan laululla. Esim. "Ken ompi syntynyt..."-laulussa jokainen nousee vuorollaan oman syntymäkuukautensa kohdalla seisomaan

9) Sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistuksia, eli punishmenttejä.

"Jyrkkä EI viidakkohakkuille". Kuten näkyy, teeman mukainen pukeutuminen voi olla hyvinkin soveltavaa. Vain luovuus on siis rajana asua pohdittaessa.

Sitseillä ei pitäisi juurikaan hiljaisia hetkiä tulla, vaan illan pitäisi täyttyä lauluista, joita jokainen voi ehdottaa laulukirjasta. Laulujen sävelet ovat tuttuja, mutta sanat on usein sovellettu opiskelijaelämään sopivammiksi :D Sitseillä tarjoillaan yleensä myös lämmin ruoka noin illan puolessa välissä olevan tauon aikana. Tämä opiskelijakulttuurin ilmentymä on ehdoton osa opiskelijaelämää ja mukava tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. Kuinka paljon sitsejä järjestetään riippuu paljolti ainejärjestöstä, kauppatieteiden puolella sitsejä on runsaasti ympäri vuoden sekä pelkälle oman ainejärjestön porukalle, että yhteissitsejä joihin osallistuu useampia eri ainejärjestöjä.

Eli jos pienenä et päässyt riittävän moniin naamiaisiin, niin opiskelijaelämä tarjoaa uuden mahdollisuuden korjata tämän virheen !

Kampukset, osa 1: "Mordor" ja "Ongelmakaari"

Edellisestä valitus aiheisesta postauksesta pääsemme näppärästi tämän päiväiseen aiheeseen, eli Ylistönmäen kampukseen. Jyväskylän Yliopisto jakautuu neljään eri kampukseen: Tourulaan (jossa tällä hetkellä ei juuri opetusta taida olla remontin takia), Seminaarinmäkeen joka sijaitsee keskustassa, Mattilanniemeen järven rannalla ja Ylistönmäkeen joka sijaitsee Mattilanniemen vastarannalla. Ylistonmäen takaa kukkulan huipulta löytyy vielä Ohjelmakaari. Opiskelijoiden keskuudessa nämä paikat ovat saaneet lempinimiä Ongelmakaari tai Mordor. Ylistönmäen kampus voi kenties kaukaa katsottuna näyttää kauniilta persoonallisine siltoineen, mutta hymyä eivät Ylistönmäki eikä Ongelmakaari juurikaan opiskelijoiden huulille nosta, jos kalenterista löytyy luentoja jotka sijoittuvat tälle kampukselle.

Miksi näin? Yllä oleva Villen tekemä video havainnollistaa Ylistönmäelle vaeltamista varsin hyvin. Aamu alkaa mukavasti jos aikaisen herätyksen lisäksi raahustaa lumipyryssä ensin Mattilanniemeen ja sen jälkeen aloittaa kiipeily urakan Ylistönmäen kukkulan huipulle. Ongelmakaarelle mentäessä Ylistönmäen portaista selviämisen jälkeen on edessä vielä viimeinen loppuhuipennus, jonka jälkeen vihdoin saapuu luennolle fressinä hiki valuen ja usein myöhässä. Jos lukkarissa siis näkyy luennon paikkana OHJ10 tai jokin Ylistönmäen luokista, kannattaa varautua pieneen hyötyliikuntaan jos luennoille asti pitää selvitä. Vinkkinä pahan päivän varalle, Ongelmakaarelle pääsee myös bussilla ! :D

Mut mitäs sitten kun pitää tulla takaisin alas vuoren huipulta. Tässä vertailun vuoksi video siitä, kuinka eri kulkuvälineillä matkan voi suorittaa.

Nyt saa valittaa !

Yliopistossa ei pelkästään opiskella ja viihdytä erilaisten tapahtumien parissa, vaan myös valitus on tärkeä vuosittainen osa ohjelmaa. Meneillään ovat nyt vuosittaiset JYY:n järjestämät valitusviikot, joilla opiskelijoiden on vapaasti mahdollisuus valittaa mieltä painavista opiskeluun ja kaikkeen muuhunkin liittyvistä asioista, kuten viime vuoden valituksen aiheet paljastavat :D

"Jos joudun kirjoittamaan vielä yhdenkin reflektoivan diipadaapa-esseen, niin naulaan itseni Kompassiin."

"Kirjaston kirjoja alleviivaaat (lue TUHOAVAT) persiöt saavat pasifistin tarttumaan aseisiin, SAATANA!"

"Miksi miehet on niin vaikeita?"

"Graduryhmässä puhutaan vain siitä, millaisia virheitä ei pidä tehdä. En tiedä, miten gradu tulisi tehdä, tiedän vain, että on tuhansia tapoja tehdä virheitä - yritän välttää niitä enkä saa mitään tehdyksi."

"Miksi pitää opiskella homeisissa rakennuksissa?! Hienoa, että tulevaisuuden työntekijät ovat sairaita jo ennen työelämää!"

"On se kumma kun tällainen kunniallinen ihminen haluaa tehdä tietokoneella kunniallisen ihmisen asioita - esimerkiksi tulostaa tiliotteita toimeentulohakemukseen -, niin sitten kaikki koneet ovat varattuina. Ja moniko noista koneilla maleksivista verkkarivesoista ja yliopisto-pissiksistä tekee jotain oikeaa? Todella harva. Useimmat muotoilevat mukahauskoja Facebook-päivityksiä ja lukevat jotain Iltalehden verkkouutisia vilauttelevasta virtahevosta ja missin tisseistä."

"Liian kauniit opiskelijatytöt. Varsinkin näin keväisin oma tyttöystävä alkaa näyttää ihan rumalta, kun ensimmäisestä feminismi-hörpystä nousuhumalassa toilailevat fuksitytöt näyttävät Fjällräven-repuissaan niin söpöiltä."

Ajatus valitusviikkojen taustalla on kerätä palautetta opiskelijoita, jotta opiskelijaa ärsyttäviin ongelmiin saataisiin ratkaisuja ja opiskeluympäristöä kehitettyä. Valituspisteitä löytyy ympäri kampuksia, joten nyt kannattaa ehdottomasti käydä valittamassa kun siihen on näin loistava mahdollisuus tarjolla ! :D

Kevät on hakujen aikaa

Taas se on alkanut, kevät ja kaiken maailman haut. Itse olen painiskellut lähinnä työn hakemisen kimpussa, jota kiteyttää hyvin yllä oleva kuva. Joka vuotisen kesätyö ruljanssin lisäksi monelle saattavat olla ajankohtaisia myös koulutushaut, joista korkeakoulujen haku sijoittuu ajalle 4.3.-3.4.2013. Muitakin hakuja tuntuu olevan ilmassa, sillä monivuotinen empiirinen tutkimus on osoittanut, ihmisillä olevan haku päällä muutenkin keväisin ;)

Opintotukea koskevien lähivuosien uudistusten tähden helpottaa huomattavasti omaa elämää jos heti ensimmäinen vastaanotettu korkeakoulupaikka on se, josta tutkinnon lopulta saa ulos. Opintovaihtoehtojen tutkimiseen ja pohdiskeluun kannattaa siis käyttää aikaa ja energiaa jos opiskelupaikka on tavoitteena, eikä vain summan mutikassa arpoa hakukohteita. Oman opiskelualan löytäminen ei välttämättä ole mikään helppo homma, ellei kuulu kategoriaan, jotka pienestä pitäen ovat halunneet lääkäriksi, lakimieheksi jnejne. Muistan itsekkin aikoinani selanneeni läpi useamman hakuoppaan ja viettäneeni tuntikausia eri korkeakoulujen sivuilla. Lopulta kuitenkin päädyin tämän hetkiseen opiskelualaani pienen mutkan kautta, joten jos ensimmäisellä ei nappaa, niin ei toivo vielä ole menetetty. Opintotukien kanssa tosin saattaa joutua tasapainoilemaan, joten kun kyseessä on oma tulevaisuus opintoja mietittäessä kannattaa hyödyntää kaikki mahdollinen tarjolla oleva apu hakukohteiden valinnassa. Apua voi etsiä oman koulun opinto-ohjaajalta, mutta lisäksi kannattaa olla aktiivinen ja oma-aloitteisesti laittaa kysymyksiä tulemaan esimerkiksi meille Opiskelijalähettiläille, lueskella koulujen sivuilta opetusohjelmien sisältöjä sekä hyödyntää erilaisia hakemisen avuksi laadittuja sivustoja, kuten esimerkiksi Koulutusnettiä. Lappeenrannan yliopistossa Abitiimi on myös omistautunut esittelemään Lappeenrannan koulutustarjontaa, joten jos opiskelu Lappeenrannassa kiinnostaa kannattaa käydä vilkaisemassa heidänkin blogiaan :)

Ei muuta kuin tsemppiä kaikille kaiken laisten hakujen suhteen. Asioilla on aina lopulta tapana järjestyä, joten kyllä se oma opiskelupaikkakin lopulta löytyy :) Vinkkini kaikille joilla oma hakukohde ei ole vielä selville olisi ehdottomasti, että laittakaa opot kouluissa tiukille, tutkikaa kiinnostavien koulutusohjelmien kurssisisältöjä ja ennen kaikkea KYSELKÄÄ, koska silloin saa vastauksen niihin asioihin jotka juuri itseä mietityttävät !

Vaihdon jälkeisiä ajatuksia

Tammikuinen piknik näköalalla :)

Olen muutaman kuukauden ulkomailla oleilun jälkeen viimein palannut Suomeen. Pahoittelut siitä että vaihdon aikana tämä blogi-osio on ollut aika kuollut, mutta ehkä voinette ymmärtää että vaihdossa ollessa saattaa olla muutakin tekemistä kuin datailu :D Jos kiinnostaa tietää lisää vaihdosta Espanjan Granadassa kannattaa käydä kurkkaamassa blogini "Vierailla mailla"-osioon, josta löytyy lisää aiheesta :)

Palasin Suomeen helmikuun puolessa välissä hyvillä mielin. Noin 5 kk:n mittainen vaihto kului nopeasti ja hauskaa oli, mutta kotiin omien ihmisten ja asioiden pariin oli myös mukava palata. Ennen vaihtoon lähtöä mietitytti moni asia kuten mistä löytyisi asunto ja millainen asunto? löytyisikö mukavia oman henkisiä ihmisiä? löytyisikö ihmisiä ketkä haluaisivat vaihdolta muutakin kuin villiä ERASMUS-bailausta, sillä itseltäni kaksi ensimmäistä yliopisto vuotta fuksina ovat vieneet suurimman bilevimman mennessään. Pärjäisinkö espanjallani jonka taso ei vaihtoon lähtiessä vielä päätä huimannut? Jälkeenpäin ajateltuna olen äärettömän onnellinen siitä, että en antanut näiden asioiden estää itseäni lähtemästä vaihtoon, sillä kuten varmasti lähes kaikki vaihdosta palaajat sanovat, on vaihto kokemus jota ei missään nimessä jättäisi kokematta. Toki vaihto on hyppy tuntemattomaan, mutta mielestäni elämässä pitää säännöllisin väliajoin astua ulos mukavuusalueeltaan jos haluaa päästä elämässä eteenpäin ja kokea uusia asioita. Useimmiten myöskin jälkeenpäin huomaa selviinneensä voittajana ja osaavansa jotain mitä aikaisemmin ei osannut.

Mitä siis opin vaihdosta? Ehdottomasti ainakin luottoa itseeni ja siihen, että asioilla on aina tapana järjestyä loppujenlopuksi. Espanjan Suomea rennompi ote asioiden hoitoon opetti ehdottomasti myös kärsivällisyyttä, mutta toisaalta myös sen, että ei se ole niin vaarallista jos kaikkia ei aina mene aivan suunnitelmien mukaan :D Näiden muutaman kuukauden jälkeen huomaan ajattelevani Suomesta ja suomalaisista myös hieman toisin kuin aikaisemmin. Toisaalta olen äärettömän ylpeä suomalaisuudestani ja olen sitä mieltä että muidenkin suomalaisten tulisi olla, sillä meillä on monia asioita joista olla ylpeitä, esimerkiksi paljon kehuttu koulutusjärjestelmä yhden mainitakseni (en ehkä osannut arvostaa tätä aikaisemmin tarpeeksi :D). Kuitenkin meillä suomalaisilla tuntuu ulkomailla aina olevan tapa vähätellä itseämme sekä maatamme. Esimerkiksi moni suomalainen yliopisto-opiskelija puhuu pakon edessä 4 tai 5 kieltä, joka verrattuna esimerkiksi monen espanjalaisen 2 kieleen on aika erinomainen suoritus. Eivätkä ylpeyden aiheet jää tähän.

Koska mikään ei kuitenkaan ole täydellistä on myös todettava että jotkin asiat Suomessa ärsyttävät minua entistä enemmän. Kaikessa moderniudessa ja tasa-arvossamme Suomi on mielestäni harmillisin suvaitsematon, kaavoihin kangistunut ja sulkeutunut maa. Tähän yhtenä syynä on varmasti maantieteellinen sijaintimme, mutta on syy mikä tahansa en ymmärrä miksi ketään pitäisiä väheksyä tai kohdella kaltoin erilaisen pukeutumisen/hiustyylin/ihonvärin/seksuaalisen suuntautumisen jnejne takia. Yksi asioista joka eniten pisti silmään paluuni jälkeen oli se kuinka tasaisen harmaata suomalainen pukeutuminen, tämä yhtenä konkreettisena esimerkkinä tasapaksuudesta. En myöskään ymmärrä turhasta valittamista. Vaikka uskonkin että aina on syytä pyrkiä parempaan niin loppujenlopuksi useimmilla suomalaisista ei ole jären suuria valittamisen aiheita jos asioita aletaan maailman mittakaavassa pohtia. Ainainen pessimistisyys ei mielestäni paranna kenenkään elämää, joten olisiko se joskus kamalaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä kuinka monia asia elämässä on hyvin ja hymyillä sen sijaan että yrmyilisi kaikille mahdollisille ongelmille joita pystyy keksimään. Ja kyllä, syömässäsi valmislasagnessa on saattanut olla hevosenlihaa, mutta entä sitten?!! Afrikan lapset varmasti kiittäisivät jos saisivat muutaman hevosta popsittavakseen.

Joten koitetaan mieluummin tukea ennemmin niitä positiivisia suomalaisia ominaisuuksia kuten sisu, korkeatasoinen koulutus ja kielitaito eikä vain yrmyillä ja hukuta pessimistisyyteen tai kapeamielisyyteen. Kevät tulee ja lumi sulaa joten nautitaan auringosta eikä yrmyillä !

Miksi on ihanaa olla opiskelija Jyväskylässä?!

Oma tieni Jyväskylään on ollu muutamien sattumuksien summa, mutta olen äärettömän onnellinen että Jyväskylään olen päätynyt, sillä mielestäni tämä kaupunki on erittäin opiskelijaystävällinen. Voi olla että valmistumisen jälkeen tie johtaa muualle, mutta opiskelukaupunkina en Jyväskylää vaihtaisi mihinkään muuhun kaupunkiin.

Miksi sitten olen viihtynyt Jyväskylässä ja miksi olen niin mieltynyt "opiskelija"-statukseen? Tässä muutamia syitä:

1. Opiskelijaedut

Jyväskylässä miellyttävää on, että opiskelijat todella näkyvät katukuvassa, sillä opiskelijoiden osuus Jyväskylän väestöstä on varsin huomattava. Opiskelijoiden näkyvyys kaupungissa on taannut sen, että korkeakoulujen ainejärjestöt ovat saaneet neuvoteltua lukuisia alennuksia, jotka saa opiskelijakortti vilauttamalla. Opiskelijaetuja saa niin ravintolaista kuin eri kaupoistakin sekä baareista. Yleisten opiskelija-alennusten lisäksi ainejärjestöjen hallitukset ovat neuvotelleet omille jäsenilleen ainejärjestön sisäisiä alennuksia, joita löytyy paitsi juomatarjouksina, mutta myös monia muita etuja.

Kauppatieteiden ainejärjestö Pörssi ry on vuosien varressa ollut erittäin aktiivinen, joten jäsenistöllemme löytyy varsin hyvin kaiken laisia tarjouksia.

2. Kaikki lähellä keskustaa

Loistavaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston kampuksissa on se, että että melkeinpä kaikki kampukset sijaitsevat aivan keskustan ympärillä, joten jos päivän aikana pitää vaihtaa kampusta tai piipahtaa keskustassa, ei se juurikaan tuota ongelmia.

Täältä voi käydä kurkkaamassa tarkemmin, missä Jyväskylän yliopiston kampukset sijaitsevat.

3. Opiskelijaelämä huoletonta ja vaihtelevaa

Yksi syy miksi pidän yliopistossa opiskelusta on se, että on aivan itsestäni kiinni mitä luen ja milloin. Toki kaikkien pitää suorittaa samat pakolliset perusopinnot, mutta siihen milloin minkäkin kurssin käy ja millä tavalla kurssin suorittaa voi vaikuttaa paljon itse. Kaikille ei ehkä sovi se, että vastuu omista opinnoista lepää täysin omilla harteilla, mutta itse pidän tästä päätöksenvapaudesta. Minusta on piristävää että päiväohjelma näyttää joka päivä hivenen erilaiselta ja että kurssien suoritustavat vaihtelevat suurista massaluennoista pienryhmiin, kirjatentteihin ja verkkokursseihin.

Opiskelijaelämä on mielestäni siinä mielessä huoletonta että opiskelua vastaan tilille kilahtaa joka kuun 4. päivä Kelan opiskelijoiden elämää piristävä avustus ja tähän tukeen voi luottaa niin kauan kuin tukikuukausia on jäljellä ja opintopisteitä kilahtelee opintorekisteriin vaadittu määrä.

4. Monitieteellinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu --> miljoonia mahdollisuuksia

Monitieteellisen yliopiston ehdoton plussa on monipuolinen sivuainetarjonta. Opintojen sisältöön vaikuttavat paljon sivuaineet, joten mielestäni on loistavaa että meillä Jyväskylässä on näinkin laaja skaala valita sivuaine omien kiinnostusten ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan. Itse en ainakaan jaksaisi koko aikaa pelkästään yhtä ainetta opiskella, joten sivuaineet tuovat mukavaa vaihtelua opintoihin ja avartavat samalla ajatusmaailmaa ja tarjoavat mukavan mahdollisuuden tutustua muiden laitosten opiskelijoihin.

5. Vilkas ainejärjestötoiminta

Aktiiviset ainejärjestöt pitävät huolen siitä että Jyväskylässä riittää tapahtumia ja ohjelmaa opiskelijoille. Bileitä löytyy lukuisia, mutta eivät tapahtumat pelkkiin bileisiin jää, vaan tarjolla on vaikka mitä muutakin tekemistä. Pörssi ry on jo vuosia erittäin onnistuneesti pitänyt huolen siitä, että tekemistä riittää, ohjelmakalenteria voi käydä vilkaisemassa täältä.

Videosta päätellen vaihtaritkin ovat viihtyneet Jyväskylässä ja ottaneet kaiken irti opiskelijaelämästä ;)

JKL Kauppakorkeakoulun pääaineet

Koska ei aikaisemmin ole tullut kirjoitettua täällä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun pääaineista, tuli mieleen että täälläkin voisi asiaa hivenen valaista niille, joita mahdollisesti saattaisi opiskelu täällä meillä kiinnostaa :D

Perusopintojen (eli kanditason opintojen) pääaineita meidän koulustamme löytyy yhteensä 5. Yrityksen taloustieteiden puolella pääainevaihtoehtoina ovat johtaminen, yrittäjyys, laskentatoimi ja markkinointi ja kansantaloustieteiden puolella nimensä mukaisesti voi opiskella kansantaloustiedettä, eli kansista. Kun jotakin näistä pääsee opiskelemaan saa samalla automaattisesti oikeuden pääaineen jatko-opintoihin, eli maisteritutkinnon suorittamiseen. Yrityksen taloustieteiden puolella ei heti tarvitse tietää mikä pääaine olisi mieluisin, vaan pääainehaut tehdään vasta ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, jolloin peruskursseilta on jo saanut jonkinlaisen käsityksen pääaineiden sisällöistä. Kandiopintojen pääaineiden lisäksi Jyväskylän yliopistosta löytyy vielä pari kansainvälistä maisteriohjelmaa, jotka ovat Master's Degree Programme in International Business and Entrepreneurship (IBE) ja Master's Degree Programme in Corporate Environmental Management (CEM).

Millaista eri pääaineiden opiskelu sitten oikeasti on? Hankkiudutaan heti alkuun eroon parista harhaluulosta, joihin olen kauppatieteisiin koskien törmännyt useampia kertoja lukioviereilujemme aikana. Ensinnäkään pitkää matikkaa ei tarvitse olla käytynä opiskellakseen kauppakorkeakoulussa, eikä matikasta juurikaan tarvitse edes pitää. Haittaa pitkän matikan käymisestä tuskin on koskaan ja kyllä se auttaa niiden parin pakollisen matikan kurssin kanssa, jotka kauppatieteiden pakollisiin perusopintoihinkin sisältyvät, mutta kyllä lyhyelläkin matikalla selviää. Se kuinka paljon joutuu olemana tekemisissä matikan kanssa opintojensa aikana riippuu paljolti pääaineesta. Itselläni on esimerkiksi pääaineena markkinointi, johon ei juurikaan kuulu kaikille pakollisisa perusopintoja lukuun ottamatta matikkaa, vaan enemmänkin aiheet pyörivät lähempänä psykologiaa. Samoin johtamisen kanssa kun taas laskentatoimi ja etenkin kansantaloustiede jo vaativat mieltymystä numeroihin ja kaavoihin.

Jos karkea jako pitäisi tehdä ovat markkinointi ja johtaminen "pehmotieteitä", joissa keskitytään hyvin ihmisläheisiin asioihin, esimerkiksi kuluttajakäyttäytymiseen tai henkilöstöjohtamiseen, kun taas laskentatoimi ja kansantaloustiede ovat "kovempia" tieteitä, joissa pyöritellään paljon numeroita ja kaavoja. Matikka näissä pääaineissa ei kuitenkaan ole samanlaista mihin lukiossa on kenties tottunut ja molemmat, sekä laskentatoimi että kansis pitävät sisällään paljon muutakin kuin pelkkiä numeroita. Toisin kuin markkinoinnista ja johtamisesta, ei näistä kahdesta edellä mainitusta pääaineesta kuitenkaan juuri mitään psykologian kaltaisia opintoja löydy. Yrittäjyys on itselleni kaikista pääaineista vierain, mutta sijoittaisin itse yrittäjyyden ehkä näiden "pehmotieteiden" ja "kovien" tieteiden välimaastoon.

Kauppatieteiden opiskelusta mieleen voi tulla stereotypioita, jotka liittyvät korkokenkiin, kauluspaitoihin ja merkkivaatteisiin. Totta on että korkokenkiä näkee enemmän kuin esimerkiksi liikunnan opiskelijoiden keskuudessa, kokonaisuudessaan kuitenkin laitoksemme opiskelijakunta on monen kirjavaa porukkaa, joista löytyy niin himourheilijoita, kansantanssijoita, muotibloggareita kuin intohimoisia patikoinnin harrastajia. Mielestäni kiinnostavaa opintoalaa mietittäessä ei siis kannata liikaa keskittyä alaa koskeviin harhaluuloihin, koska yliopisto on siinä määrin suuri paikka, että kaikista laitoksista löytyy laaja skaala erilaisia ihmisiä, joiden joukosta jokainen voi etsiä omat sielunkumppaninsa. Ekonomin tutkinnossa positiivista on myös se, että tutkinnolla voi työllistyä hyvinkin erilaisiin tehtäviin, eli mahdollisuuksia on monia.

Hienoa asia yliopisto-opinnoissa on, että pääaineen lisäksi omien opintojen sisältöä määrittää paljon sivuaine, joka on hyvin vapaasti jokaisen omien kiinnostusten kohteiden varassa. Sivuaineista kuitenkin lisää myöhemmin, sillä sivuaineita ehtii miettiä yliopistoon sisäänpääsyn jälkeenkin oikein loistavasti.