Hirveä hinku ulkomaille.

Kansainvälistä tunnelmaa viime syksyltä Espanjasta (:

Minua ovat aina houkuttaneet ulkomaat ja matkustaminen. Mielestäni on mielenkiintoista ja piristävää päästä välillä nauttimaan muustakin kun suomalaisesta räntä-angstista tai pahoista mulkaisuista jos erehdyt olemaan liiän sosiaalinen ventovieraalle. Olen äärettömän onnellinen omasta suomalaisuudestani, mutta ehkä muutaman piirrettä voisin huolia esimerkiksi huolettomilta espanjalaisilta.

Ulkomailla alkaa hyvin nopeasti huomata miten eri kansallisuudet jopa Euroopan sisällä eroavat suuresti toisistaan. Vaikka tämä välillä onkin hivenen raskasta tarjoavat nämä tilaisuudet paljon opittavaa sekä itsestään että itselle hyvin poikkeavasta tavasta toimia. Tämän lisäksi matkustaminen ja eri maista oleviin ihmisiin tutustuminen yksinkertaisesti on vain huikean hauskaa ja tarjoaa mielettömiä elämyksiä ja kokemuksia, joten ne jotka pitävät matkustamista ajan ja rahan haaskauksena eivät todellakaan tiedä mistä puhuvat.

Jos sinuakin kiinnostaa matkustaminen sekä erilaiset kulttuurit ja ihmiset, tarjoaa yliopisto loistavat mahdollisuudet lähteä ulkomaille opiskelemaan tai työharjoitteluun joko pariksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi. Vaihtokohteita ja työharjoittelupaikkoja löytyy ympäri maapalloa, joten tästä valikoimasta pitäisi kyllä löytyä jokaiselle jotakin. Rahasta ei vaihtoonkaan lähteminen kenelläkään jää kiinni, sillä vaihto-opiskeluun myönnetään apurahoja, joten vaikka et mikään kroisos olisikaan ja vaihtoon lähteminen kiinnostaa niin täytyy vain osata valita minne haluaisi lähteä. Jos taas vaihto tai työharjoittelu ulkomailla eivät ole mahdollisia, mutta kansainvälistyminen kuitenkin kiinnostaa, tarjoaa yliopisto kansainvälistymiseen lukuisia mahdollisuuksi Suomen rajojen sisälläkin.

Miten on mahdollista että korkeakoulut tarjoavat meille näinkin loistavia mahdollisuuksia lähteä "maksetulle" ulkomaan reissulle? Vastauksena tähän on vaihdon tai ulkomaan harjoittelun tuoma kokemus ja kielitaito, joka nähdään suurina työllistymisen valttikortteina valmistuville opiskelijoille. Toisin sanoen meille tarjotaan rahallisesti tuettu mahdollisuus päästä ulkomaille tekemään kaikkea hauskaa (ja vähän opiskelemaankin siinä sivussa että KELA pysyy tyytyväisenä) ja tämä kaikki vielä hyödyttää meitä itseämme paitsi tulevaisuuden työelämässä nii myös miljoonalla muulla tavalla. Joten miksi kukaan jättäisi tällaisen mahdollisuuden käyttämättä??! Itse en ainakaan jätä ;)

Vihdoinkin AURINKO !

Satamasta pääsi näppärästi pienellä rämpimisellä jäälle.

Onneksi kevät alkaa olla jo lähellä ja aurinkokin pilkahtelee aina välillä, sillä itse ainakin saan kummaa energiaa auringosta. Nytkin sunnuntaina väsymys painoi silmissä ja hivenen päässäkin eilis iltaisten kaverin läksiäisten takia. Ulkona oli kuitenkin niin loistava sää, että pakko oli lähteä ulos.

Yksi loistava aurinkoisten kevättalven päivien ulkoilupaikka on Jyväsjärven jää. Jyväsjärvi sijaitsee aivan keskustan tuntumassa ja jäätä pitkin voi lauantai-laiskuuden iskiessä reippailla esimerkiksi yliopiston Piato-ruokalaan nauttimaan opiskelijahintaista lounasta. Jäälle on myös aurattu 2 kilometrin retkiluistelurata sekä 3,3 kilometrin latu innokkailla hiihtäjille. Sauvakävelijöitä ja muita sunnuntai-lenkkeilijöitä ei myöskään syrjitä, joten jäälle voi mennä ulkoilemaan on liikumistapa mikä vain.

Jos sää ensi viikonloppunakin on yhtä aurinkoinen, tiedän ainakin itse minne suuntaan. Parannuksena mukaan voisi vielä keittää kahvia ja kenties ottaa vähän suklaatakin matkaan, ettei verensokeri vain pääse ulkoillessa laskemaan huolestuttavasti :D

Aurinkolasitkin pääsivät ensimmäistä kertaa tänä keväänä pihalle !

Miten päädyin opiskelemaan kauppatieteitä?

Läheskään aina tie oman pääaineen löytämiseen ei ole niin suora että pienestä pitäen olisi tienny mitä sitä "isona" haluaa tehdä. Itsekin päädyin kauppatieteitä lukemaan muutaman mutkan kautta. Hauskaa nykyisissä opinnoissani on, että vielä lukiossa väitin itselleni ominaisella itsepintaisuudella opolleni, että kauppatieteitä en ainakaan pääaineenani tule lukemaan. Ja kuinkas kävikään :D.

Heräsin lukiossa toisen vuoden loppupuolella siihen, että olisi kenties hyvä pohtia hieman tulevien opintojen suuntaa. Kolmatta vuotta edeltävänä kesänä kerkesin jopa kesätöissä ollessani selata valintaoppaan läpi ja merkitä siihen kaikki mahdollisesti kiinnostavat alat joita oli useita. Tämä kenties kertoo jotain siitä kuinka kiireinen kesätyö minulla oli sinä vuonna... Kerkesin suunnitella itselleni tulevaisuutta mm. oikeustieteellisessä, media-alalla, viestinnän parissa ja monella muulla alalla. Lähtökohtana opinnoilleni minulla oli vahvasti se, että mitä ikinä päädynkään opiskelemaan, niin se ala löytyy Tampereelta, koska jossain vaiheessa elämääni olin päättänyt että Tampere olisi äärimmäisen mukava kaupunki asua.

Parhaiten minua auttoi oman alan valitsemisessa se kun pääsi erilaisilla messuilla ja koululla järjestetyissä esittelytilanteissa kyselemään kyseisen alan edustajalta millaista opiskelu milläkin alalla OIKEASTI on. Lakiopinnot esimerkiksi hylkäsin oltuani kuuntelemassa esittelyä opiskelusta oikeustieteellisessä kun totesin ettei minusta ikinä ole lukemaan niin monia asiallisia ja puuduttavia lakitekstejä kuin tämän alan opinnot vaatisivat.

Lopulta muutamilla messuilla käytyäni ja seikkailtuani useita tunteja korkeakoulujen nettisivuilla löysin alan joka tuntui omalta ja kiinnostavalta, nimittäin yhteisöviestintä Jyväskylän yliopistossa. Kesän alussa edessä olivatkin  yhteisöviestinnän pääsykokeet, jotka pitivät sisällään haastattelun sekä ennakkotehtävän, joka oli pitää ennakkoaineistoon perustuva esittävä puhe aiheesta yhteisöviestintä. Pääsykokeet menivät mielestäni hyvin, muttä paikka ei viestintätietteiden laitoksella minulle kuitenkaan auennut. Onneksi olin hakenut myös varmuuden vuoksi muuallekin ja opiskelupaikka löytyi lopulta samaisesta yliopistosta, mutta Informaatioteknologian tiedekunnasta Tietojärjestelmätieteen opintokokonaisuudesta. Tietojärjestelmätiede pitää sisällään yksinkertaistettuna kauppatieteitä sekä koodaamista ja tietojärjestelmiin perehtymistä. Tältä alalta löysin hurjasti mielenkiintoisia, ihania ihmisiä, mutta loppujenlopuksi en oikein kuitenkaan löytänyt yhteistä kieltä teknologian kanssa :D Tietojärjestelmätieteen kautta tutuksi olivat tulleet aiemmin mainitut kauppatieteiden opinnot, ja jouduin myöntämään, että ehkä aiemmat ennakkoluuloni alaa kohtaan olivat ainakin osaksi turhia. Näin ollen seuraavana keväänä hainkin siis opiskelemaan minnekkäs muualle kuin kauppakorkeakouluun, alalle jota opolle olin väittänyt karttavani viimeiseen asti :D Pääsykokeisiin lukeminen ja itse pääsykokeet menivät suhteellisen kivuttomasti, koska opintoja alalta oli jo kasassa kuluneelta vuodelta ja pääsykoepaikka oli tuttu ja kesän alussa postilaatikosta kolahtikin hyväksymiskirje opiskelemaan kauppatieteitä.

Nyt opiskelen yliopistossa kolmatta vuotta ja pääaineenani on markkinointi. Unelmaa yhteisöviestinnästä en kuitenkaan ole täysin unohtanut, sillä minulla on yhteisöviestintä sivuaineena. Omasta kokemuksesta voin siis kertoa että joskus ennakkokäsitys jostakin opiskelualasta voi olla hyvin harjaanjohtava verrattuna siihen mitä opinnot todellisuudessa ovat :) Pääsykoekirjat ja koulujen nettisivuilta löytyvät kurssisisällöt kuitenkin antavat jonkinlaista kuvaa opintojen sisällöstä ja mikä parasta teille arvoisat lukijat, voitte kysyä meiltä Opiskelijalähettiläiltä, jos mietityttää millaista jonkin tietyn alan opiskelu oikeasti on :)

KANDI

 = Alin yliopistotasoinen tutkinto, jota varten jokaisen täytyy tehdä oma tieteellistä tekstiä sisältävä "tutkimuksensa" itseään kiinnostavasta aiheesta. Tiedekunnasta ja oppiaineesta riippuen vaihtelee se tehdäänkö kandi yksin vai pareittain, sekä se kuinka kauan kandin laatimiseen on käytettävissä. Meillä kauppakorkekoulussa kandin laatimiseen on käytettävissä aikaa syksystä toukokuuhun.

Todistettavasti olen vihdoinkin päässyt jopa niin pitkälle projektissani, että olen lainannut kaksi ensimmäistä lähdekirjaa ja löytänyt pari artikkeli. Tästä on hyvä jatkaa... :D

Olen aivan kuin huomaamatta päätynyt opinnoissani vaiheeseen jolloin rakas akateeminen yhteisömme vaatii ja kannustaa tieteellisen tekstin tuottamiseen, eli kandidaatintutkielman laatimiseen. Mitään pakottavaa ajankohtaa kanditutkielman laatimiseen yliopiston puolesta toki ei ole, mutta opintojeni ollessa tässä vaiheessa päädyin tulokseen, että kai tämäkin urakka olisi hyvä nyt saada alta pois. Tiettyjä ohjenuoria toki on ja moni tekeekin kandinsa juurikin kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuotenaan. Toisaalta olen sellaisestakin kuullut että joka on tehnyt gradunsa ennen kandia hieman päinvastaisessa järjestyksessä, tärkeintä siis vain on että molemmat tulevat tehtyä jos maisteriksi aikoo meiltä valmistua.

Tarkoitukseni oli aloittaa kandiaiheeni pohtiminen jo kesällä. No, eihän siitä mitään tullut, oli olevinaan koko ajan liiän kiire. Syksyn tullessa tarkoitukseni oli myös aloittaa kandiini perehtyminen heti koulun alkaessa. No eihän siitäkään mitään tullut. Nyt kun koulua on mennyt jo päälle 2kk ja lähestytään jo joulua, minulla vihdoin on hämärä aavistus kandini aiheesta. Tähän mennessä olen lukenut 4 eri artikkeliä aiheeseeni liittyen. Liiän pitkällä kandiprojektini ei siis vielä ole ottaen huomioon että ensimmäinen alustava versio, ikäänkuin suunnitelma kanditutkielman tekemisestä pitäisi olla valmiina parin viikon päästä. En ole kuitenkaan vielä ainakaan kovin huolissani. Uskon vahvasti että saan kyllä kanditutkielmani lopulta kunnialla valmiiksi, ovathan kaikki muutkin saaneet.

Olen päättänyt että kandistani tulee loppujenlopuksi hyvä ja saan siitä hyvän arvosanan, mutta en myöskään aijo kehittää kandistani itselleni suunnatonta ahdistusta ja stressin aihetta niinkuin olen huomannut joissain tapauksissa tapahtuvan. Uskon vahvasti siihen että jokainen yliopisto-opiskelija pystyy n. 3 vuoden opintojen jälkeen laatimaan oman n. 30 sivuisen  kanditutkielmansa kunnialla loppuun saakka. Asioilla kuitenkin on monessa tilanteessa tapana järjestyä, etenkin jos päättää niin.  Joten vaikka kanditutkielman aiheen mielessä pitäminen ja alitajuinen työstäminen opintojen alusta lähtien voi helpottaa omaa kandiprosessiasi huomattavasti, niin mitään syytä ahdistua asiasta ei ole. Se ei myöskään ole syy ahdistua jos käsite "kandi" kuulostaa opintoja aloittaessasi lähinnä heprealta, niin kuulosti minustakin ja silti hyvin on pärjätty. Kyllä se kandin sisältö selviää jokaiselle aikanaan, jos ei muuten niin siinä vaiheessa kun oma kandi on valmis :D

Glamouria arkeen

Kuten aikaisemminkin on tullut mainittua, opiskeluelämässä on se hyvä puoli että tekeminen ei juurikaan koskaan lopu kesken. Ystävien ja kaupungin tapahtumatarjonnan lisäksi etenkin ainejärjestöt huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on laaja tapahtumien kirjo, joista valita parhaiten itselleen sopivat.

Kerran vuodessa järjestettävät vuosijuhlat, eli vujut, ovat ainejärjestömme PÖRSSI RY:n arvokkain juhla. Vuosijuhlat pitävät sisällään perjantain kolmen ruokalajin illallisjuhlan, jossa osallistujat ovat pukeutuneet naiset pitkiin iltapukuihin ja miehet tummiin pukuihin tai smokkeihin sekä seuraavana päivänä järjestettävän huomattavasti epämuodollisen silliksen, eli silliaamiaisen. Lukion vanhojen tanssien jälkeen vastaan on tullut harvempia tilaisuuksia päästä pynttäytymään iltapukuun ja leikkimään prinsessaa, joten nämä kerran vuodessa järjestettävät ainejärjestön "synttärit" tarjoavat loistavan tilaisuuden tähän. Tänä vuonna vuosijuhlamme järjestettiin 4.-5.11.

Illallisjuhlan ohjelma pitää ruokailun lisäksi sisällään juomalauluja, puheita sekä kunniamerkkien ja tunnustusten jakoa. Vaikka tapahtuma onkin monia ainejärjestömme tapahtumia virallisempi, ei tunnelma kuitenkaan pääse tylsäksi vaan kolmien vuosijuhlien kokemuksella voin sanoa että illallisjuhla silliksestä puhumattakaan ovat sangen riemukkaita tapahtumia.

SILLIS

Illallisjuhlasta poiketen silliksellä vallitsee tavanomaisempi ja rennompi pukeutumiskoodi, eli haalarit ja vuosittain vaihtuva sillisteema, joka tänä vuonna oli "Venäjä". Sillispäivä alkaa Pörssin vujuilla perinteisellä karaoke-hetkellä Kuokkalan Birrassa täyttäen sen riemukkailla ja kovaäänisillä juhlijoilla. Tämän jälkeen siirrytään sillis paikalle, joka on tarkoituksena pitää salaisuutena viime hetkeen asti. Loppu sillis menee riemukkaan yhdessä olon ja juhlinnan merkeissä nauttien sillisbändin musisoinnista sekä silliaamiaisen tarjonnasta (astetta tavanomaisempi kuin edellisen illan tarjoilut :D). Kuten moniin muihinkin opiskelijatapahtumiimme sillikseen sopii kuvaus: "Kuin yhtä suurta perhettä", jonka kanssa sitten onkin miellyttävää toipua sillispäivän jälkimainingeista seuraavina päivinä :D

Kimppakämppä vai yksiö?

Sen jälkeen kun opiskelupaikan on onnistunut hankkimaan on yksi suurimmista käsillä olevista järjestelykysymyksistä monelle opiskelijalle varmasti asumiseen liittyvät järjestelyt. Etenkin jos muuttaa vieraalta paikkakunnalta voi aluksi ollaa vaikeaa hahmottaa millä kaupungin asuinalueella edes haluaisi asua tai millainen on kaupungin vuokra-asuntotilanne. Siispä suosittelisin jokaista uutta opiskelijaa heti hyväksymiskirjeen saatuaan lisäämään itsensä hakijaksi opiskeliasuntoja tarjoavien tahojen listoille, sillä opiskelija-asunnot ovat usein helppo ja edullinen valinta, etenkin jos kaupunki ei ennestään ole tuttu. Opiskeluasuntotilanteeseen ja tarjontaan voi Jyväskylän osalta perehtyä esimerkiksi KOASin nettisivuilta.

Hyvä puoli opiskeluasunnoissa on, että niissä kaikki asumiskustannukset sisältyvät vuokraan. Toisinsanoen siis esim. vettä, sähköä tai nettiyhteyttä ei tarvitse maksaa erikseen vuokran lisäksi, vaan vuokra itsessään jo sisältää nämä kaikki. Usein yksityisen puolen vuokra-asunnoissa sähkö- ja vesisopimukset on selviteltävä itse samoi kuin nettiyhteys. Kaikki tietenkin on tapauskohtaista. Opiskeliasuntojen tapauksessa vuokraan myös harvemmin tulee yllättäviä vuokran korotuksia tai omistaja päättää myydä asunnon ja vuokralainen joutuu tyhjän päälle pohdiskelemaan että mihin sitä seuraavaksi muuttaisi. Heti yksiöön suoraan opiskelujen alussa muuttamisesta haaveilevan tosin kannattaa melkeinpä hylätä ajatus pääsevänsä opiskelija-asunto yksiöön, sillä useimmissa paikoissa opiskelija-asuntoja tarjoavat tahot eivät juurikaan tarjoa yksiöitä opintonsa aloittaville opiskelijoille, vaan yksiö jonot ovat useimmiten vuoden tai parin luokkaa. Jos yksiö kuitenkin houkuttaa, kannattaa huomio kääntää yksityisille markkinoille, joilla tosin myös on aika kova kilpailu etenkin keskustan alueen yksiöistä.

Mitäpä sitten jos yksiö on liiän kallis ja opiskelija-asunnot eivät houkuta? Itse suurella lämmöllä voin suositella tällaiseen ongelmatilanteeseen kimppakämppää ratkaisuksi. Minulla lähtee nyt kolmas vuosi käyntiin kimppakämpässä ja en voisi olla tyytyväisempi asumisjärjestelyyni. Hyvä puoli kimppakämpässä on, että asumiskustannukset ovat huomattavasti yksiötä halvemmat ja seuraa löytyy kun sitä haluaa. Plussana opiskelijasoluihin nähden on myös se, että pääsee itse valitsemaan asuinkumppaninsa, tällä nimittäin on suuri merkitys asumisviihtyvyyttä ajatellen. Kaikkia ihmisiä ei yksinkertaisesti ole luotu asumaan yhdessä, ja joitakin ihmisiä ei ilmeisestia asumaan minkään toisen elollisen yksilön kanssa. Toki jokaiselta on löydyttävä joustamiskykyä, sillä kimppakämpässä asuminen toimii vain jos jokainen pitää mielessään että asunnossa asuu itsensä lisäksi myös muita ihmisiä, ja vaikka toisten kaikki tavat eivät miellyttäisi, niin tuskimpa omat tavatkaan ovat kaikki toisille mieluisia. Oleellisen tärkeää on mielestäni myös sopia käytännön asioista, kuten esimerkiksi siivousvuoroista, niin silloin tällaisetkaan asiat eivät ala hiertää kämppissopua.

Kuvassa kommuunimme jäsenet tupareistamme jotka pidettiin viime Halloweenina, vuosi asuntoon muuttamisemme jälkeen. Mitäpä sitä turhaan kiirehtimään :D

Vielä on kesää jäljellä?

Koulujen opiskelupaikkoja koskevat kirjeet ovat kolahdelleet postiin jo jokin aika sitten, yhtenä merkkinä lähestyvästä syksystä. Toisille kirjeiden tuomat uutiset ovat olleet iloisempia kuin toisille, jos tänä kesänä ei kuitenkaan vielä onnistanut pitää vanha hokema paikkansa; ei pidä luovuttaa. Heitelläkseni vielä hieman kliseitä kehiin, asioilla on myös tapana järjestyä ajan kanssa, joten monelle välivuosi tai pari ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän molempien fraasien pitävän paikkansa, sillä omat opintoni ovat järjestyneet loistavasti sattumien summana. Lopputulos ei ole aivan sama kuin lukion jälkeen ajattelin, vaan oikeastaan vielä aavistuksen parempi.

Tarkoitukseni lukion jälkeen oli päätyä yhteisöviestinnän pääaineopiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon, mutta toisin kävi. En päässyt sisään heti ensi yrityksellä, mutta sen sijaan päädyin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä (joka yksinkertaisesti selitettynä sisältää koodaamista ja kauppatieteiden opintoja. Suosittelen kaikille jotka tulevat toimeen tietokoneiden kanssa ja omaavat kaupallista kiinnostusta). Luennoilla istuessa tajusin kuitenkin että kauppatieteet eivät pääaineenakaan olisi ollenkaan huono vaihtoehto ja niimpä hain kauppakorkeakoulun puolelle ja pääsin sisään. Yhteisöviestinnän opiskelua koskevasta unelmasta en koskaan kuitenkaan luopunut, ja riemu oli suurta kun tänä keväänä sain yhteisöviestinnän sivuaineoikeuden, enkä voisi olla tyytyväisempi tämän hetkiseen opiskelutilanteeseeni.

Toisin sanoen siis jos ei ensimmäisellä kerralla napannut, älä lannistu vaan jatka pohtimista mikä sinua voisi kiinnostaa ja jos sen keksit, sen jälkeen sitten vaaditaankin vain istumalihaksia ja päättäväisyyttä, koska totta myös on, että vaikein osa opiskelussa on päästä sisään kouluun. Opiskelijaelämä kuitenkin on kaiken vaivan arvoista! :D

Me opiskelijalähettiläät vastailemme mielellämme kysymyksiin eri alojen opinnoista, joten jos jokin asia mietityttää tai haluaa vain kuulla opiskelijan mielipiteen eri alojen opinnoista niin rohkeasti kysymään! Jokaisesta Jyväskylän yliopiston tiedekunnasta on yksi opiskelija mukana toiminnassa, joten tietoa löytyy kattavasti eri aloilta ja mikä parasta, opiskelun asiantuntijoilta ;)